Sähköala on jatkuvassa muutoksessa, ja alalla työskenteleviltä vaaditaan yhä laajempaa osaamista. Tämä asettaa lisää vaatimuksia koulutukselle ja myös opiskelijoille itselleen. Vaikka koulutuksen tarkoituksena ei olekaan opettaa kaikkea kaikille, antaa se silti valmiudet etsiä tarvittava tieto ammatissa vaadittavien eri tehtävien suorittamiseksi. Digitalisaatio näkyy myös sähköasentajien ja muiden sähköalalla työskentelevien arjessa, tietotekniikkaan liittyvät asennukset ja niiden suunnittelu vaativat näppäryyttä ja tarkkuutta. Sähköalan koulutuksen saaneilla henkilöillä on erinomaiset mahdollisuudet työllistyä ja monet alan opiskelijoista rekrytoidaan jo opiskeluaikana. Digitalisaation myötä osaavien tekijöiden kysyntä vain lisääntyy, mutta toki heiltä vaaditaan myös jatkuvaa koulutusta.

Sähköalan koulutusta tarjotaan monella tasolla ja sen skaala ulottuu sähköasentajasta aina tekniikan tohtoreihin asti. Alan koulutusta on myös tarjolla aikuisille. Sähköalan perustutkinto on jaettu kolmeen eri koulutusohjelmaan, jotka tuottavat perusosaamisen sektorille. Perusosaamiseen kuuluvat sähköturvallisuuden mukaisten työtapojen, sähkö-, automaatio-, asennus-, ja muiden alan tekniikoiden osaaminen. Alan oppilaitoksia on ympäri maata, joten pääosin ei opiskelupaikkakuntaa tarvitse hakea kaukaa asuinpaikasta. Oppisopimuskoulutus on myös yksi tarjolla oleva koulutusmuoto, joka on siitä mukava, että näin on mahdollista saada myös palkkaa koko koulutusajalta. Tämä vaihtoehto on nykyisin mahdollinen myös yrittäjille, jotka haluavat parantaa osaamistaan.

Korkeamman asteen koulutus

Ammattikorkeakouluissa on mahdollisuus opiskella sähköinsinööriksi. Insinööriopintojen suorittamiseen tarvitaan 240 opintopistettä. Opiskeluaika on noin neljä vuotta ja sisältää myös matematiikan, luonnontieteiden ja kielten perusopintoja. Ammattiopinnot tukevat käytännön puolta ja näiden lisäksi on vapaasti valittavia opintoja. Opiskeluihin kuuluva puolen vuoden työharjoittelu tekee opiskelusta käytännönläheisempää kuin yliopistossa opiskelu. Suoritettuaan tämän opintomäärän ja oltuaan ammatissa kolme vuotta, voi jatkaa opintojaan suorittamalla 60 opintopisteen jatkokoulutus-osion, jolloin saavutetaan diplomi-insinööriä vastaava pätevyystaso. Sähköinsinöörejä työskentelee monilla eri aloilla ja heidän työnsä vaativat jatkuvaa tietojen ja osaamisen päivitystä ja hyviä sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikutustaitoja.

Sähköinsinöörien palkkaus vaihtelee riippuen työtehtävien laadusta. Jo suositeltu alkupalkkaustaso saattaa kuitenkin olla suurempi kuin monen alan loppupalkkaus. Palkka on toki lähes aina firmakohtainen perustuen työn vaativuuteen ja näin on varsinkin yksityisillä aloilla. Julkisella sektorilla palkka määräytyy virkaehtosopimusten mukaan. Usein insinööreille tarjotaan myös palkan lisäksi muita etuuksia, joilla työpaikkaa tehdään houkuttelevammaksi. Urakehitysmahdollisuudet ovat yleensä hyvät ja koska sähköalan fysiikka sekä säännöt ovat samat joka puolella, saattaa tarjolla olla esimerkiksi osallistumisia erilaisiin haastaviin projekteihin ympäri maailman. Tätä tukee myös opintoihin sisältyvä kielten koulutus. Opiskelu siis kannattaa aina!

Diplomi-insinöörin koulutus

Opiskelijoille, joilla taitoa ja intoa sekä kykyjä riittää, on tarjolla sähköalan korkein koulutusmuoto eli diplomi-insinöörin koulutus. Koska sähköä on kaikkialla, ovat myös uramahdollisuudet erinomaiset ja toisaalta työt myös hyvinkin vaihtelevia. Diplomi-insinöörin opinnot voi suorittaa joko Teknillisessä yliopistossa tai yliopistojen teknillisissä tiedekunnissa. Tämän 300 opintopisteen tutkinnon valmistumisaika on noin 5 vuotta. Opinnot pohjautuvat vahvasti luonnontieteisiin ja matematiikkaan. Opinto-ohjelma on kuitenkin joustava, joten opiskelijat voivat itse yhdistellä haluamiaan kursseja omien kiinnostustensa mukaan. Vapaasti valittavat opinnot voivat myös olla oman tutkintoon johtavan aineryhmän ulkopuolelta, mikä lisää opintojen mielekkyyttä.

Mitä sitten yliopistossa opiskellaan? Sähköalan yliopistokoulutus perustuu pitkälti muiden yliopistojen mukaan luentoihin. Myös matemaattiset harjoitukset ovat tärkeitä, samoin laboratoriossa suoritettavat harjoitukset ja erilaiset ryhmätyöprojektit. Akateeminen vapaus kuuluu myös sähköalan yliopistokoulutukseen, joten varsinaista läsnäolopakkoa ei useimmilla kursseilla ole. Pakolliset harjoitukset kuuluvat kuitenkin kurssien ohjelmaan ja niiden suorittaminen tuo lisäpisteitä tenteissä. Kaiken kaikkiaan sähköala on opintotasosta riippumatta erinomaisen dynaaminen ja kehittyvä ala, jossa haasteita riittää. Työllisyysnäkymät ovat harvinaisen hyvät ja koulutetuille osaajille riittää kysyntää jopa maailmanlaajuisesti. Uutteralla opiskelulla voi tavoittaa turvatun tulevaisuuden ja mahdollisuuden jatkuvaan kouluttautumiseen työn vaatimusten mukaan.